Euroopan parlamentin studiolla kuvatussa keskustelussa ovat mukana MEPit Laura Huhtasaari, Mauri Pekkarinen ja Sirpa Pietikäinen.

Katso ohjelma täältä.

Laura Huhtasaari vieraili Roope Salmisen Kolme käännekohtaa -podcastissa.

Jakson nimi on " Ei millään muotoa hyvä kristitty". Kuuntele täältä lisää.

Tiedotusvälineille 3.5.2022
Julkaisuvapaa

EU:n ulkorajaohjelmat ovat olleet koko 2000-luvun tärkeä kehittämisinstrumentti Suomen rajaseuduille. Ohjelmakaudelle 2021–2027 oli Suomessa valmisteltu kolmea EU:n ulkorajoille sijoittuvaa ohjelmaa, joilla oli tavoitteena tukea Suomen ja Venäjän raja-alueiden kehitystä ja yhteistyötä kehittämis- ja investointihankkeiden avulla. Kolmelle ohjelmalle oli allokoitu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa, lisäksi niihin olisi kohdentunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat pysäyttäneet uusien ulkorajaohjelmien valmistelun. EU:n komissio on ilmoittanut, että ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden myöntövaltuus, yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, tullaan siirtämään EU:n sisärajoilla toteutettaville ohjelmille. Tämä on ulkorajaohjelmiin kuuluvien maakuntien näkökulmasta ongelmallista, ja käytännössä komission ratkaisu tarkoittaakin miljoonien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden aluetalous erityisesti kärsii uudesta geopoliittisesta tilanteesta.

MEP Laura Huhtasaari (PS/ID) on tänään jättänyt EU:n komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen aiheeseen liittyen.

”Jotta ulkorajaohjelmiin allokoitua seuraavien vuosien 2023-2027 rahoitusta ei siirrettäisi muille ohjelmille, tulee valmistelu Yleisasetuksen (Common Provisions Regulation) 2021/1060 väljentämiseksi käynnistää. Muutoksen tulee mahdollistaa ulkorajaohjelmiin allokoidun rahoituksen siirtäminen kansalliseen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan”, kysymyksessä todetaan.

Asetusmuutosten myötä ulkorajaohjelmista siirtyvä rahoitus pystyttäisiin suuntaamaan niiden maakuntien käyttöön, joilta rahoitus on leikkaantumassa Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen vuoksi.

Huhtasaari tiedusteleekin kirjallisessa kysymyksessään, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä asetusmuutosten käynnistämiseksi.

Ulkorajaohjelmien varojen ja niiden kansallisen vastinrahan tulee kanavoitua jatkossakin raja-alueiden aluekehityksen tueksi. Tällä on iso merkitys rajamaakuntien vaikeassa tilanteessa, kun yhteydet Venäjälle on käytännössä jäädytetty todennäköisesti pitkäksi aikaa.

Perussuomalaisten lappeenrantalainen kansanedustaja, suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja
Jani Mäkelä pitää Huhtasaaren kysymystä aiheellisena ja tärkeänä.
”Kaakkois-Suomi alueena on kärsinyt koronan aiheuttamasta venäläisen matkailun ja kaupankäynnin hiljentymisestä. Alueella pidetään välttämättömänä Venäjälle sen hyökkäyksen Ukrainaan johdosta määrättyjä pakotteita, mutta samalla tarvitsemme tukea niiden vaikutuksiin”, Mäkelä toteaa.

”Niin Kaakkois-Suomessa kuin Suomessa ylipäänsä tarvitaan parempaa edunvalvontaa EU:ssa. Europarlamentaarikko Huhtasaaren kysymys on tärkeä avaus kannaltamme. Edistän parhaani mukaan tätä edunvalvontaa myös kansallisella tasolla”, Mäkelä jatkaa.

”Tämän kirjallisen kysymyksen tarkoituksena on herätellä komissiota ymmärtämään Suomen geopoliittinen erityisasema ja EU:n ulkorajavaltioiden erityisolosuhteet. Raja-alueen maakuntien erityisasema on tunnistettava ja huomioitava entistä paremmin”, MEP Laura Huhtasaari korostaa.

Lisätiedot:
MEP Laura Huhtasaari, laura.huhtasaari@europarl.europa.eu
Kansanedustaja, suuren valiokunnan 1. vpj Jani Mäkelä, jani.makela@eduskunta.fi

(Kirjallisen kysymyksen teksti kokonaisuudessaan alla)

---

Kirjallisesti vastattava ensisijainen kysymys
Komissiolle
työjärjestyksen 138 artikla
Laura Huhtasaari (ID)

Aihe: INTERREG NEXT-ohjelmiin 2021–2027 allokoitu EAKR-rahoitus

Suomessa kolmelle Interreg NEXT-ohjelmalle oli allokoitu EU-rahoitusta noin 112,1 miljoonaa euroa,
joista EAKR-rahoitusta noin 55,5 miljoonaa euroa ja NDICI-rahoitusta noin 56,6 miljoonaa euroa.
Lisäksi niihin olisi kohdentunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat pysäyttäneet uusien ulkorajaohjelmien valmistelun. Komissio on
ilmoittanut, että ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden EAKR-myöntövaltuus, noin 9,5 miljoonaa
euroa, tullaan Interreg-asetuksen mukaisesti siirtämään EU:n sisärajoilla toteutettaville Interreg-ohjelmille.
Myöntövaltuuksien siirto Aurora- ja Central Baltic-ohjelmille on ulkorajaohjelmiin kuuluvien
maakuntien näkökulmasta ongelmallista, koska osa maakunnista ei kuulu kummankaan ohjelman
ohjelma-alueeseen. Ratkaisu tarkoittaa miljoonien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden
aluetalous erityisesti kärsii uudesta tilanteesta.
Jotta ulkorajaohjelmiin allokoitua seuraavien vuosien 2023-2027 rahoitusta ei siirrettäisi Interreg-ohjelmille,
tulee valmistelu Yleisasetuksen 2021/1060 väljentämiseksi käynnistää. Muutoksen tulee
mahdollistaa ulkorajaohjelmiin (Interreg NEXT-ohjelmat) allokoidun EAKR-rahoituksen siirtämisen
kansalliseen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan. Lisäksi on syytä selvitttää pikaisesti, onko tarvetta
muuttaa myös ns. Interreg-asetusta ((EU) 1059/2021) yleisasetuksen lisäksi.
Asetusmuutosten myötä Interreg NEXT-ohjelmista siirtyvä EAKR- ja Suomen kansallinen rahoitus
pystyttäisiin suuntaamaan ns. AURA-ohjelman kautta niiden maakuntien käyttöön, joilta Interreg
NEXT-ohjelmien rahoitus on leikkaantumassa Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen
vuoksi. AURA-ohjelmaan on lisättävissä ulkorajamaakuntien kansainvälistymiskehitystä tukeva osio
laatimalla ohjelman sisälle erillinen ITI (Integrated Territorial Investments) -strategia.
Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä asetusmuutosten käynnistämiseksi?

Finnish politician Laura Huhtasaari is calling on the European Union (EU) to denounce Prime Minister Justin Trudeau’s crackdown and use of emergency powers on peaceful trucker convoy protesters in Ottawa.

True North: https://tnc.news/2022/03/09/european-politician-condemns-trudeaus-human-rights-violation-against-convoy/

The Post Millennial: https://thepostmillennial.com/finnish-politician-calls-on-eu-to-denounce-trudeaus-crackdown-on-peaceful-protestors

Katso YouTube-video täältä: https://youtu.be/n26xOqGxyts

"Finnish politician and Member of European Parliament Laura Huhtasaari is calling on the European Union to denounce Canadian Prime Minister Justin Trudeau over his crackdown on the peaceful freedom convoy protests that paralyzed Ottawa's downtown core for much of February."

Kirjallisessa kysymyksessään koskien Kanadan hallituksen toimia Convoy-mielenilmauksissa MEP Laura Huhtasaari tuo esiin EU:n kaksoisstandardeja, ja pyytää asiaan vastausta unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealta edustajalta.

Lue The Post Millennialin artikkeli kokonaisuudessaan täältä.

MEP Laura Huhtasaari esitteli Seinäjoen puoluekokouksessa Europarlamenttiryhmän selonteon.

"Arvoisat perussuomalaiset!

Euroopan parlamentti koostuu 705 jäsenestä, joista vain 14 on suomalaisia ja tästäkin
suomalaisten ryhmästä vain 2 haluaa pitää kiinni Suomen itsenäisyydestä. EU kärsii
ekspansiokuumeesta, joka näkyy myös siinä, jolla parlamentin ja komission jäsenten tapaan
puhua pyritään vaikuttamaan. Ei mielellään saisi sanoa, että olen suomalainen tai edustan
Suomea, vaan pitäisi identifioida itsensä eurooppalaiseksi ja sitten puhua vain, että minkä
alueen herkkyydet tuntee parhaiten. Onhan se kummallista, kun meille koko ajan kerrotaan
kuinka jokainen saa päättää mikä esimerkiksi mihin niistä kymmenistä sukupuolista
identifioituu, mutta kansallista identiteettiä ei saisikaan olla."

Katso koko puhe täältä: https://www.youtube.com/watch?v=t5_YqZuwfNg

Posting a picture of Jessica Stegrund of the Swedish Democrats and Laura Huhtasaari of the Finnish Party, Nexit Denktank campaigners claimed the two politicians could soon mean big trouble for the EU.

They said: "In Sweden and Finland, Eurosceptics are now near the top. The Sweden Democrats try to reform first, and then leave the EU.

"The Finnish Party wants to leave the EU and euro.

"These two women could potentially bring about the end of the EU.

"Finland does have the euro, but the Finnish Party sees opportunities to leave the euro.

"For six months, this Eurosceptic party was even first in the poll.

"The Finnish Party has now slipped slightly, to two percentage points below the first party in the Finnish poll.

"In Sweden, the Sweden Democrats are now three percentage points away from the first party.

"Laura Huhtasaari herself thinks that the Netherlands is the next country to leave the EU.

"Nexit!"

Lue koko artikkeli täältä: https://www.express.co.uk/news/world/1474801/eu-news-nexit-netherlands-leave-eu-swexit-finexit-swedish-democrats-finns-party

Laura Huhtasaari lähti Brysseliin erottamaan Suomea EU:sta ja eurosta. Työ on kesken.

Tämän jutun tarkoituksena on kertoa, mitä Huhtasaari on tehnyt sen jälkeen, kun hän jätti Suomen politiikan keväällä 2019.

Huhtasaaren unelma on irrottaa Suomi Euroopan unionista ja eurosta. Sitä varten hän halusi Brysseliin.

Halu päästä Brysseliin piti ensin salata, sillä Suomessa järjestettiin keväällä 2019 hieman onnettomasti kahdet vaalit peräkkäin. Huhtasaari oli ehdolla molemmissa, sillä perussuomalaiset tarvitsi äänikuningattarensa. Hän pääsi ensin läpi eduskuntaan ja ilmoitti sitten ehdokkuudestaan eurovaaleissa.

Joku saattoi pahoittaa salailusta mielensä, mutta kaikki eivät. Huhtasaari sai eurovaaleissa yli 90 000 ääntä. Kolmanneksi eniten koko Suomessa sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoman ja vihreiden Ville Niinistön jälkeen.

Lue koko artikkeli täältä: https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000008033382.html (valitettavasti vain tilaajille)

Kuva: Valentin Bianchi

Finnish MEP Laura Huhtasaari vowed to tear the EU apart with other "patriotic" parties within the European Parliament, unearthed reports reveal.

Earlier this month, sixteen European right-wing populist parties, including several in government, joined forces in a bid to change the EU’s political direction. The parties that signed the declaration include Hungarian Prime Minister Viktor Orbán’s Fidesz, Poland’s governing Law and Justice, Finland's Finns Party, France’s National Rally, led by Marine Le Pen, Austria’s Freedom Party, Spain’s Vox and Italy’s League and Brothers of Italy, led by Matteo Salvini and Giorgia Meloni respectively. The signatories are from different political families that have often struggled to work together.

They called for the EU to be reformed with “a set of inviolable competencies of the European Union’s member states, and an appropriate mechanism for their protection with the participation of national constitutional courts or equivalent bodies.”

Working together in a cross-party group to reform the European club is something politicians in Europe have been trying to do for years.

In 2018, Finnish MEP Laura Huhtasaari, who represents the right-wing Finns party in the assembly, claimed "patriotic parties" had to "unite" so that they could start "tearing the EU apart".

She said: "It’s all about greed, power and money.

"Finland and the EU are weak on crime, weak on borders, weak on protecting nation states.

"They [mainstream politicians] just let this happen and it’s terrible... I want my country back.”

Her comments came after a surge in support for the Finns, which won 17.5 percent of the vote in the last national election, just a whisker behind the centre-left Social Democratic party.

Ms Huhtasaari added: "It’s payback time.

"We have to unite with the patriotic parties so we can start tearing the EU apart.”

Earlier this year, Finland almost threw the EU's recovery fund plans in disarray.

Lue koko artikkeli täältä: https://www.express.co.uk/news/politics/1472785/eu-news-finland-france-marine-le-pen-integration-recovery-fund-spt

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren (ps.) mukaan hiilitullit ovat “ideana kannatettava”. Huhtasaari toimi oman ryhmänsä varjoesittelijänä parlamentin keväällä tekemässä hiilitullimietinnössä.

– Kysymys on siitä, että haluamme kilpailla tasavertaisesti, Huhtasaari sanoo Ylen meppisarjan haastattelussa.

Ongelmaksi on muodostunut, että joillakin löyhemmän ympäristösääntelyn maista tulevilla tuotteilla on unionin alueella kohtuuton kilpailuetu. Eurooppalaiset tuotantolaitokset kuuluvat päästökaupan piiriin ja pääasiassa maksavat hiilidioksidipäästöistään. Tämän takia unionin ulkopuolella valmistetut, paljon saastuttavat tuotteet voivat olla eurooppalaisia halvempia.

EU:ssa on myös huolta siitä, että eurooppalaiset tuotantolaitokset siirtyvät sellaisiin maihin, joissa saastuttamiselle ei ole määritelty hintaa. Hiilitullien tarkoituksena on estää tämä niin sanottu hiilivuoto, tasoittaa pelimerkkejä ja kannustaa kauppakumppaneita siirtymään vähähiilisempään teollisuuteen.

Lue koko artikkeli täältä: https://yle.fi/uutiset/3-12018008