Tiedotusvälineille 3.5.2022
Julkaisuvapaa

EU:n ulkorajaohjelmat ovat olleet koko 2000-luvun tärkeä kehittämisinstrumentti Suomen rajaseuduille. Ohjelmakaudelle 2021–2027 oli Suomessa valmisteltu kolmea EU:n ulkorajoille sijoittuvaa ohjelmaa, joilla oli tavoitteena tukea Suomen ja Venäjän raja-alueiden kehitystä ja yhteistyötä kehittämis- ja investointihankkeiden avulla. Kolmelle ohjelmalle oli allokoitu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa, lisäksi niihin olisi kohdentunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat pysäyttäneet uusien ulkorajaohjelmien valmistelun. EU:n komissio on ilmoittanut, että ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden myöntövaltuus, yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, tullaan siirtämään EU:n sisärajoilla toteutettaville ohjelmille. Tämä on ulkorajaohjelmiin kuuluvien maakuntien näkökulmasta ongelmallista, ja käytännössä komission ratkaisu tarkoittaakin miljoonien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden aluetalous erityisesti kärsii uudesta geopoliittisesta tilanteesta.

MEP Laura Huhtasaari (PS/ID) on tänään jättänyt EU:n komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen aiheeseen liittyen.

”Jotta ulkorajaohjelmiin allokoitua seuraavien vuosien 2023-2027 rahoitusta ei siirrettäisi muille ohjelmille, tulee valmistelu Yleisasetuksen (Common Provisions Regulation) 2021/1060 väljentämiseksi käynnistää. Muutoksen tulee mahdollistaa ulkorajaohjelmiin allokoidun rahoituksen siirtäminen kansalliseen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan”, kysymyksessä todetaan.

Asetusmuutosten myötä ulkorajaohjelmista siirtyvä rahoitus pystyttäisiin suuntaamaan niiden maakuntien käyttöön, joilta rahoitus on leikkaantumassa Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen vuoksi.

Huhtasaari tiedusteleekin kirjallisessa kysymyksessään, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä asetusmuutosten käynnistämiseksi.

Ulkorajaohjelmien varojen ja niiden kansallisen vastinrahan tulee kanavoitua jatkossakin raja-alueiden aluekehityksen tueksi. Tällä on iso merkitys rajamaakuntien vaikeassa tilanteessa, kun yhteydet Venäjälle on käytännössä jäädytetty todennäköisesti pitkäksi aikaa.

Perussuomalaisten lappeenrantalainen kansanedustaja, suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja
Jani Mäkelä pitää Huhtasaaren kysymystä aiheellisena ja tärkeänä.
”Kaakkois-Suomi alueena on kärsinyt koronan aiheuttamasta venäläisen matkailun ja kaupankäynnin hiljentymisestä. Alueella pidetään välttämättömänä Venäjälle sen hyökkäyksen Ukrainaan johdosta määrättyjä pakotteita, mutta samalla tarvitsemme tukea niiden vaikutuksiin”, Mäkelä toteaa.

”Niin Kaakkois-Suomessa kuin Suomessa ylipäänsä tarvitaan parempaa edunvalvontaa EU:ssa. Europarlamentaarikko Huhtasaaren kysymys on tärkeä avaus kannaltamme. Edistän parhaani mukaan tätä edunvalvontaa myös kansallisella tasolla”, Mäkelä jatkaa.

”Tämän kirjallisen kysymyksen tarkoituksena on herätellä komissiota ymmärtämään Suomen geopoliittinen erityisasema ja EU:n ulkorajavaltioiden erityisolosuhteet. Raja-alueen maakuntien erityisasema on tunnistettava ja huomioitava entistä paremmin”, MEP Laura Huhtasaari korostaa.

Lisätiedot:
MEP Laura Huhtasaari, laura.huhtasaari@europarl.europa.eu
Kansanedustaja, suuren valiokunnan 1. vpj Jani Mäkelä, jani.makela@eduskunta.fi

(Kirjallisen kysymyksen teksti kokonaisuudessaan alla)

Kirjallisesti vastattava ensisijainen kysymys
Komissiolle
työjärjestyksen 138 artikla
Laura Huhtasaari (ID)

Aihe: INTERREG NEXT-ohjelmiin 2021–2027 allokoitu EAKR-rahoitus

Suomessa kolmelle Interreg NEXT-ohjelmalle oli allokoitu EU-rahoitusta noin 112,1 miljoonaa euroa,
joista EAKR-rahoitusta noin 55,5 miljoonaa euroa ja NDICI-rahoitusta noin 56,6 miljoonaa euroa.
Lisäksi niihin olisi kohdentunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat pysäyttäneet uusien ulkorajaohjelmien valmistelun. Komissio on
ilmoittanut, että ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden EAKR-myöntövaltuus, noin 9,5 miljoonaa
euroa, tullaan Interreg-asetuksen mukaisesti siirtämään EU:n sisärajoilla toteutettaville Interreg-ohjelmille.
Myöntövaltuuksien siirto Aurora- ja Central Baltic-ohjelmille on ulkorajaohjelmiin kuuluvien
maakuntien näkökulmasta ongelmallista, koska osa maakunnista ei kuulu kummankaan ohjelman
ohjelma-alueeseen. Ratkaisu tarkoittaa miljoonien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden
aluetalous erityisesti kärsii uudesta tilanteesta.
Jotta ulkorajaohjelmiin allokoitua seuraavien vuosien 2023-2027 rahoitusta ei siirrettäisi Interreg-ohjelmille,
tulee valmistelu Yleisasetuksen 2021/1060 väljentämiseksi käynnistää. Muutoksen tulee
mahdollistaa ulkorajaohjelmiin (Interreg NEXT-ohjelmat) allokoidun EAKR-rahoituksen siirtämisen
kansalliseen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan. Lisäksi on syytä selvitttää pikaisesti, onko tarvetta
muuttaa myös ns. Interreg-asetusta ((EU) 1059/2021) yleisasetuksen lisäksi.
Asetusmuutosten myötä Interreg NEXT-ohjelmista siirtyvä EAKR- ja Suomen kansallinen rahoitus
pystyttäisiin suuntaamaan ns. AURA-ohjelman kautta niiden maakuntien käyttöön, joilta Interreg
NEXT-ohjelmien rahoitus on leikkaantumassa Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen
vuoksi. AURA-ohjelmaan on lisättävissä ulkorajamaakuntien kansainvälistymiskehitystä tukeva osio
laatimalla ohjelman sisälle erillinen ITI (Integrated Territorial Investments) -strategia.
Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä asetusmuutosten käynnistämiseksi?